Karkali

Viikonvaihteessa aurinko tirkisteli ikkunanraosta ja kuiskutteli hienosta ilmasta. Houkuttelevan ilman saattelemana päätimme lähteä päiväretkelle Karkalin luonnonpuistoon. Paikka oli jo tuttu, mutta toisaalta tuntematon. Etenkin kesäisin ja keväisin mieli lepää kyseisissä maisemissa. Syksyn tuulet olivat kuitenkin vielä tuntemattomia.

Luonnonpuisto ei ollut ottanut vielä kovin vakavasti syksyn- taikka talventuloa. Toki ruskaa oli jo nähtävillä, mutta maisemat muistuttivat myös kesästä. Puisto kaikkinensa on hyvin monipuolinen vaikka tämä katsaus onkin hyvin yksipuolinen.

 Pähkinäpensaiden oksat kaarsivat kulkijan ylle. Polulla oli tunnelmallista ja ehkä hieman satumaista kulkea.

 

 

Kurjenkellot eivät olleet tietoisiakaan  yöpakkasista. Niiden sinerrys hehkui vielä lokakuussakin, vaikka kukinta-aika onkin tyypillisemmin heinäkuussa.

 Osa vaahteranlehdistä oli sonnustautunut pitsiin. Asun väritys muistutti jo syksyä.

Ehkäpä parhain ruska-aika on Karkalissa vielä edessäpäin. Kaunista katseltavaa silti riiti, vaikka kuvia ei tullut varsinaisesti räpsittyäkään. Luonnosta nauttiminen kaikin aistein on kuitenkin se ykkösasia!

Luonnonpuistosta lisää: http://www.luontoon.fi/karkali