Ajan kultaamia muistoja

Lapsuuteni sain kasvaa eläinrikkaassa ympäristössä. Tässä hieman esimakua siitä :) Toki tästä puuttuvat possut, lampaat ja etenkin ne vastasyntyneet karitsat.

Lehmät kiiruhtavat kesälaitumille tuttua reittiä pitkin.  

Kanat orrella asettumassa yölevolle.

 Maatiaiskanat lennähtivät pihlajan oksille yöunille.

Tällaisesta pienokaisesta tuli isona kana.

Syötävän suloiset kissanpennut kasvoivat aivan liian nopeasti.

Ankat päiväkävelyllä.

Naulakoita

Vaikka asummekin rivarissa, niin työntouhu ei ole kovin rajoitettua. Onhan meillä oma piha ja terassi :) Viime päivinä olemme värkkäilleet naulakot kylppäriin sekä makkariin.

Koukut hankimme Kasvihuoneilmiöstä, jossa oli sepän takomia tuotteita. En tiedä onko koukut liian jyhkeät muuten siroon naulakkoon.

Meidän kylppäri on hieman modernimpi ja tummempi kuin muu huoneisto. Täten kehittelimme sinne tyyliin sopivan pyyhenaulakon, joihin koukuiksi kiinnitettiin väännetyt lusikat rautalangoilla.

Ehkäpä näille molemmille naulakoille löytyisi käyttöä myös tulevaisuudessa, niin olisi ainakin tarkoitus. Väritystähän voi aina muuttaa, jos se ei tulevaisuudessa miellytä silmää tai sovi kyseiseen tilaan.

Korttelimuseosta

Kiertelen mielelläni erilaisia museoita sekä huonekaluja silmäillen, että erilaisia ratkaisuja tarkastellen. Usein tulee kiinnitettyä huomio myös erilaisiin oviin, ikkunanpieliin sekä muihin yksityiskohtiin.

Kesän kynnyksellä kävimme Kuopion korttelimuseossa. Nähtävää riitti ja muutama kuvakin lähti mukaan. Otoksista ei kuitenkaan saa todellista kuvaa itse kohteesta. Lisäksi meillä oli sattumoisin hieman kiireinen reissu. Jospa kuvista saisi kuitenkin jotain irti. 

Haluaisin unelmoimaani pirttiin keittiökomeron. Mielestäni se olisi oikein hyvä ratkaisu keittiöö, jotta seiniä ei tarvitsisi täyttää kaapeilla. Harvemmin niitä kuitenkaan löytää enää nykytaloista, museoista melko useinkin. Korttelimuseon hellahuoneesta niitä löytyi jopa kolme.

 Museossa oli useampia päästävedettäviä sänkyjä. Pitsipäällinen sängyssä oli jotenkin tosi ihana.

Pirtistä löytyi tottakai myös leivinuuni puuhellalla. Tällaisen yhdistelmä häämöttää myös omissa unelmissani, kuitenkin hieman koristeellisempana.

Museossa oli myös komeat pariovet. Itse olen ajatellut pariovia ainakin ulko-oveksi pääsisäänkäyntiin. Lisäksi museossa oli maalattuja lautalattioita, joissa lankut olivat useampaa eri leveyttä. Just ihanan näköistä sekä tuntoista!

Pehmeitä paketteja

Vanhat kankaat tai oikeastaan vaatteet ovat inspiroineet minua aina uuden luomiseen. Niinpä vanhalle hameellekin löytyi uusi käyttöohde, ruutumekko ja siihen sopiva pussukka pitsikoristeineen. Minulla/meillä on paljon kummilapsia, joten synttäri/joulupaketit tuppaavat olemaan useimmiten pehmeitä :)

Sain vuosia sitten tädiltäni uudet/käyttämättömät puuvillahousut (ehkä 60-luvulta), joiden malli ja koko eivät vastanneet minkäänlaista käyttötarvetta. Aikani säilytin niitä kaapinperällä, koska en raaskinut niitä keräykseenkään viedä. Täytyi sitten housuillekin löytää uusi käyttökohde.  Halusin tehdä jotain sellaista, jossa kangas pääsisi oikeuksiin. Yritin etsiä pojan housuille kaavoja erilaisista käsityölehdistä. Yhdet löysin, joista sitten sovelsin haluamani. sivuille lisäsin napit.

Välillä innostun myös neulomaan tai todellisuudessa se menee niinpäin, että kun saan puikot käsiini, en malta irrottaa otetta niistä. Tieden tämän, joten kovinkaan usein en uskalla puikkoihin tarttua, jotta päivän askareet eivät jäisi tekemättä. Useimmiten neulon villasta, koska se vain jotenkin sopii parhaiten minulle. Myös luonnon värit houkuttelevat minua eniten.

 

Nukenvaatteita kummitytöille

Välillä on mukava näprätä jotain pienempää ja tietenkin ylijäämäkankaista. Ylijäämäkankaiden ohella käytössä on myös vanhoja verhoja sekä pöytäliinoja. Niitä onkin sitten mukava sommitella yhteen. 

Alla oleva nukenmekko on tehty vanhojenpäiväpuvun jämäkankaista!

Mekon yläosa hääpuvun jämäkankaasta ja alaosa juhlamekon jämäkankaasta!

Mekot vanhoista pöytäliinoista, joille ei löytynyt käyttöä, koska pitsiliina oli nurkasta rispaantunut ja ehkä värityskin oli sellainen, ettei se sisustukseen sopinut!

Mekot ja hatut kirpparivaatteista. Vaaleanpunainen kangas oli alunperin tyynynpäällinen ja hattu sekä toinen mekko saivat alkunsa paidasta, joka oli itselleni liian kookas.

Mekko ja hattu vanhoista verhoista